Uskottavuus nostettiin keskiöön Esmerkin Julkisuusaamussa 8.9.2008
12.09.2008Esmerkin toinen, maanantaina 8.9. pidetty Julkisuusaamu keräsi jälleen salin täyteen ihmisiä keskustelemaan julkisuuskuvan hallinnasta. - Olennainen osa julkisuuskuvan hallintaa on viestien uskottavuus ja totuudellisuus, OP-Pohjolan pankinjohtaja Markku Koponen painotti. Aamun aikana keskusteltiin myös medianäkyvyydestä ja blogiseurannasta.
Kun Osuuspankki osti Pohjolan vuoden 2005 syyskuussa, OP:n johto mietti viestinsä tarkasti. Viestien oli oltava uskottavia ja ennen kaikkea tosia. Viestinnässä tuli huomioida useita eri sidosryhmiä, kuten henkilöstö, osakkeenomistajat, asiakkaat ja media.
- Vaikka erilaisia yleisöjä oli paljon, näimme tärkeäksi valita vain viitisen pääviestiä, joihin keskittyä. Yksi viesteistä oli Pohjolan henkilökunnan tasa-arvoinen asema muun henkilöstön kanssa, OP-Pohjolan pankinjohtaja Markku Koponen kertoo.
Koposen mukaan johdon tulee kiinnittää henkilöstöön erityistä huomiota etenkin haastavissa tilanteissa, kuten yrityskaupoissa, joihin liittyy saneeraus.
- Johdon tulee astua esiin ja viestiä henkilöstölle aktiivisesti tilanteen etenemisestä tai mahdollisista viivytyksistä. Henkilöstön luottamus voidaan menettää nopeasti, mutta toisaalta hyvin hoidettu viestintä voi myös tukea ja vahvistaa kertynyttä luottamuspääomaa.
- Pelkkä viestintä ei toki riitä. Viestit on myös kyettävä lunastamaan teoin. Kun lupasimme henkilöstölle tasa-arvoisen aseman, oli selvää, että lupaus myös pitäisi. Jos ei pysty seisomaan sanojensa takana, on parempi olla hiljaa, Koponen linjaa.
Julkisuuskuvan hallinta sujui Pohjola-kaupassa kaiken kaikkiaan hyvin. Tiedot eivät vuotaneet etukäteen julkisuuteen, ja uutisointi oli runsasta ja pääosin neutraalia tai positiivista. OP-Pohjola hyödyntää paitsi osumapohjaista seurantaa, myös PR-indeksiä, joka kertoo varsinaisesta medianäkyvyydestä.
- PR-indeksi on uusi palvelumme, joka pyrkii kuvaamaan yhtiön todellista medianäkyvyyttä saavutettujen osumien sijaan. Eihän maininta maakuntalehden sivulauseessa ole yhtä tärkeä kuin Hesarin etusivun uutinen, Esmerkin toimitusjohtaja Ilkka Räsänen toteaa.
Räsänen kyseenalaisti puheenvuorossaan mediaseurannan riittävyyden. Hän kehotti seuraamaan oman yrityksen lisäksi myös kilpailijoita ja toimialaa.
Veronmaksajain Keskusliitto on hyvä esimerkki yhteisöstä, joka on valinnut laajemman näkökulman mediaseurantaan. Veronmaksajat seuraa paitsi perinteistä mediaa, myös veroaiheisia blogi- ja foorumikeskusteluja. Tavoitteena on saada tuntumaa, mistä kansalaiset puhuvat.
- Ulkomailta tuodun auton verotus on aihe, joka herättää edelleen kiivasta keskustelua tietyillä foorumeilla. Muita verotukseen liittyviä kestoaiheita ovat muun muassa eläkeläisten sorto ja köyhien asema. Näkemykset ovat usein hyvin yksipuolisia joko puolesta tai vastaan, mutta verotukseen ollaan harvoin tyytyväisiä, Veronmaksajain Keskusliiton viestintäjohtaja Antti Marttinen kertoo.
Verokeskustelun lisäksi Veronmaksajain Keskusliitto seuraa myös itseään ja omia avauksiaan koskevaa keskustelua. Keskusteluun on kuitenkin vaikea osallistua, sillä keskustelu elää nopeasti. Lisäksi Marttinen näkee haastavaksi käydä keskustelua yhteisön pelisääntöjä noudattaen ja siten, että Veronmaksajat ei näyttäydy isovelimäisenä valvojana.
Lisätietoja: Ilkka Räsänen, toimitusjohtaja, Esmerk Oy, puh. (09) 122 4300 ja 050 387 4070